Huomioita lasten kasvatuksesta

 

Lapsen kehityksessä on kaksi tärkeää jaksoa, aika ennen syntymää ja ikävuodet kolmeen asti. Tupakan ja alkoholin vaikutukset napanuoran välityksellä ovat dramaattiset. Tämän lisäksi ovat vielä huumeet. Lapsen kasvun ja kehittymisen edellytykset voidaan tuhota jo kohdussa. Pahiten kärsivät aivot, oppiminen vaikeutuu ratkaisevasti.

Suhde äitiin, isään ja siskoksiin on ensimmäisiä elinvuosiaan elävän lapsen tärkein verkosto. Läheisyys, fyysinen kontakti, hymy, puhe, laulu ja leikki tai niiden puute vaikuttavat dramaattisesti tunne-elämään. Turvallisuuden tunne syntyy ihokosketuksesta. Tämä on huomioitu jo synnytyksissä, vauva annetaan äidin syliin heti, eikä enää läpsitä pikkuista parkumaan.  Nyt lapset erotetaan vanhemmistaan jopa alle vuoden ikäisinä päiväkoteihin. Vahva side omaan perheeseen katkeaa itkuun vieraalla ovella.

Lapsi kykenee kuulemaan kohdussa. Musiikki, äidin laulut, hyräilyt, ne herättävät uusia yhteyksiä aivoissa.  Lapsen kasvatus, oikeastaan pitäisi puhua elämään ohjaamisesta, antaa mahdollisuudet hyvään tai vajavaiseen kehitykseen. Käsitys itsestä muovautuu sen mukaan, millaista palautetta lapsi saa erilaisista yrityksistään, puheistaan ja puuhistaan. Pahin virhe on vähättely, et sinä osaa, sinä olet huono, en minä kerkiä, mene nyt tiehesi, taasko sinä.  Meidän tulisi kyetä antamaan lapselle mahdollisuudet yrittää itse saavuttaa oma parhaansa. Se riittää. Jos lapselle sanotaan, että hän on huono, hän helposti uskoo niin, eikä kykene kykyjensä edellyttämälle tasolle. Parhaatkaan synnynnäiset ominaisuudet eivät pääse esiin, mikäli kasvatuksessa on epäonnistuttu minäkuvan luomisessa. Tämä on huomattu jopa nerokkaiden ihmisten koulumenestyksestä. Vielä on mainittava sanavaraston kehitys. Koulun alkaessa ne lapset, joilla on keskitasoa parempi sanavarasto, ovat edellä myös jatkossa ylemmillä luokilla.  Puhu lapselle, leiki ja pelaa lapsen kanssa, ruoki hänen mielikuvitustaan, kannusta uusiin ponnistuksiin, arvosta hänen hullunkurisiltakin kuulostavia ideoitaan, hyväksy hänen leikkikaverinsa. Kokonaan on luovuttava entisen kaltaiselta rankaisemisen ja vähättelyn kulttuurista, saati sitten lapsen nolaamisesta. Mensa järjestää testaustilaisuuksia, joihin voivat osallistua kaikki halukkaat. Tavoitteena on löytää huippuälykkäät, jotka eivät itse tiedä kykyjään.

Pekka

 

Sääksmäki Soi! konserttiarvostelu

 

Konsertit Voipaalassa ja Visavuoressa


Sääksmäki Soi! yhdistys ponnisti jälleen kerran voimansa kauniiseen kesäiseen konserttisarjaan. Kapellimestari Jukka Iisakkila toi taas huippusoittajat ihasteltaviksemme ja kuultavaksemme. Uskomaton onni on seurannut tapahtumaa vuosi vuoden jälkeen, lyhyt kesämme on hellinyt lämmöllään ja valollaan tapahtumia.

　

Trio La Rue soittamassa Voipaalassa Jean Sibeliuksen varhaista tuotantoa. Vas. Virva Garam, Susanna Arminen ja Markus Pelli.

　

Kapellimestari Jukka Iisakkila on joutunut tällä kerralla nuotin kääntäjäksi. Susanna Arminen soittaa viulua ja Virva Garam pianoa.
　
　
　
Trio La Rue esiintyi Voipaalassa torstaina 2.7. Lämmin tunne oli jo valmiiksi, kun Jukka Iisakkila avasi Sääksmäki Soi ! konsertin jo 16. kerran. Virva Garam piano, Susanna Arminen viulu ja Markus Pelli sello esittivät Sibeliuksen varhaistuotantoa ajalta Sibelius ennen Sibeliusta. Hänen sävellyksen opintonsa alkoivat vasta näiden kappaleiden kehittelyn jälkeen. Mielenkiintoisia elementtejä ja kuultokuvia sisältyi Trio a-molli JS 206 avauskappaleeseen. Pianossa Garam paineli menemään jykevästi, ja viulu joutui vastaamaan melkoisella tuuttauksella. Sello oli aluksi miltei kuulumattomissa, mutta nousi pehmentämään terävää sointia. Ensimmäisen osan lopussa alkoi kuulua selvästi kansanlaulujen poljentoa. Toisen osan äänet ja tunnelmat pehmenivät, kunnes kolmannen osan alussa palasi kansantanhut mukaan. Näissä osissa säveltäjä otti kuulijat mukaansa, soittajien yhteistyö ja pienet katseet sekä eleet antoivat nautinnollisen runoelman soljua katsojien olemuksiin.
　
　
　
　

Visavuoren esiintyjät vas.Tuomas Ylinen, Sami Junnonen, Petri Kumela ja Mirka Malmi




Päätöskonsertti Visavuoressa

Sääksmäki Soi! konserttisarjan tämän vuotuinen viimeinen konsertti pidettiin tunnelmallisessa Visavuoren urkuhuoneessa. Väkeä oli niin paljon kuin tuoleille mahtui. Tuomas Ylinen esitti Johan Sebastian Bachin sarjan soolosellolle nro 2 d-molli. Ensimmäinen sävel puhkaisi salin ilman väräjämään harmoniaa. Seitsemänosainen teos imi mukaansa alun Preludesta lopun Giguen nopeatempoisiin lyhyisiin jousen liikkeisiin. Testore-sello soi mestarin käsissä.

Partita huilulle ja kitaralle c-molli herätti kovan ennakko-odotuksen. Sami Junnonen huilussa antoi mestarillisen näytön barokkimusiikista kirkkaassa ja vähäeleisessä soitossaan. Vibraton käyttö oli hyvin maltillista, äänet soivat kuulaina alarekisteristä ylös korkeimpaan oktaaviin, jossa aivan pitkien sävelien lopussa Junnonen antoi äänen kevyesti värähdellä. Petri Kumela kitarassa täydensi erinomaisesti huilun dominointia. Kummelan soitto oli vähäeleistä ja taitavaa, hänen tekniikkansa oli ihailtavaa. Soittajat täydensivät äänimaailman kuulijoiden istuessa sen keskellä kesäillassa.

Partita sooloviululle nro 2 d-molli, ja eteen asteli Mirka Malmi väliajan jälkeen. Hänen viulussaan oli terävyyttä ja voimaa, kantavuutta yli sellon aikaisemman pehmeyden. Molemmat soolosoittajat soittivat il man nuotteja, kuin myös lopussa lavalle palannut kitaristi Kumela. Hänen Partita sooloviululle nro 2 d-molli kaiutti osan Ciaccona kitaralla. Sen rauhallinen poljento kiihtyi välillä huiman moniääniseksi tanssiksi.

Ulos kivilinnasta asteli tyytyväinen yleisö.