Sääksmäki Soi! konserttiarvostelu

 

Konsertit Voipaalassa ja Visavuoressa


Sääksmäki Soi! yhdistys ponnisti jälleen kerran voimansa kauniiseen kesäiseen konserttisarjaan. Kapellimestari Jukka Iisakkila toi taas huippusoittajat ihasteltaviksemme ja kuultavaksemme. Uskomaton onni on seurannut tapahtumaa vuosi vuoden jälkeen, lyhyt kesämme on hellinyt lämmöllään ja valollaan tapahtumia.

　

Trio La Rue soittamassa Voipaalassa Jean Sibeliuksen varhaista tuotantoa. Vas. Virva Garam, Susanna Arminen ja Markus Pelli.

　

Kapellimestari Jukka Iisakkila on joutunut tällä kerralla nuotin kääntäjäksi. Susanna Arminen soittaa viulua ja Virva Garam pianoa.
　
　
　
Trio La Rue esiintyi Voipaalassa torstaina 2.7. Lämmin tunne oli jo valmiiksi, kun Jukka Iisakkila avasi Sääksmäki Soi ! konsertin jo 16. kerran. Virva Garam piano, Susanna Arminen viulu ja Markus Pelli sello esittivät Sibeliuksen varhaistuotantoa ajalta Sibelius ennen Sibeliusta. Hänen sävellyksen opintonsa alkoivat vasta näiden kappaleiden kehittelyn jälkeen. Mielenkiintoisia elementtejä ja kuultokuvia sisältyi Trio a-molli JS 206 avauskappaleeseen. Pianossa Garam paineli menemään jykevästi, ja viulu joutui vastaamaan melkoisella tuuttauksella. Sello oli aluksi miltei kuulumattomissa, mutta nousi pehmentämään terävää sointia. Ensimmäisen osan lopussa alkoi kuulua selvästi kansanlaulujen poljentoa. Toisen osan äänet ja tunnelmat pehmenivät, kunnes kolmannen osan alussa palasi kansantanhut mukaan. Näissä osissa säveltäjä otti kuulijat mukaansa, soittajien yhteistyö ja pienet katseet sekä eleet antoivat nautinnollisen runoelman soljua katsojien olemuksiin.
　
　
　
　

Visavuoren esiintyjät vas.Tuomas Ylinen, Sami Junnonen, Petri Kumela ja Mirka Malmi




Päätöskonsertti Visavuoressa

Sääksmäki Soi! konserttisarjan tämän vuotuinen viimeinen konsertti pidettiin tunnelmallisessa Visavuoren urkuhuoneessa. Väkeä oli niin paljon kuin tuoleille mahtui. Tuomas Ylinen esitti Johan Sebastian Bachin sarjan soolosellolle nro 2 d-molli. Ensimmäinen sävel puhkaisi salin ilman väräjämään harmoniaa. Seitsemänosainen teos imi mukaansa alun Preludesta lopun Giguen nopeatempoisiin lyhyisiin jousen liikkeisiin. Testore-sello soi mestarin käsissä.

Partita huilulle ja kitaralle c-molli herätti kovan ennakko-odotuksen. Sami Junnonen huilussa antoi mestarillisen näytön barokkimusiikista kirkkaassa ja vähäeleisessä soitossaan. Vibraton käyttö oli hyvin maltillista, äänet soivat kuulaina alarekisteristä ylös korkeimpaan oktaaviin, jossa aivan pitkien sävelien lopussa Junnonen antoi äänen kevyesti värähdellä. Petri Kumela kitarassa täydensi erinomaisesti huilun dominointia. Kummelan soitto oli vähäeleistä ja taitavaa, hänen tekniikkansa oli ihailtavaa. Soittajat täydensivät äänimaailman kuulijoiden istuessa sen keskellä kesäillassa.

Partita sooloviululle nro 2 d-molli, ja eteen asteli Mirka Malmi väliajan jälkeen. Hänen viulussaan oli terävyyttä ja voimaa, kantavuutta yli sellon aikaisemman pehmeyden. Molemmat soolosoittajat soittivat il man nuotteja, kuin myös lopussa lavalle palannut kitaristi Kumela. Hänen Partita sooloviululle nro 2 d-molli kaiutti osan Ciaccona kitaralla. Sen rauhallinen poljento kiihtyi välillä huiman moniääniseksi tanssiksi.

Ulos kivilinnasta asteli tyytyväinen yleisö.