Sysmässä kesällä 1986

Kesä Sysmässä 1986 

 Kesällä 1986 Sysmässä 

 

 

17.5. Kesäkauden avajaiset. Sousin lauantaina illalla saareen koirani Jukan kanssa. Olin ostanut paikan Judinsalosta, hehtaarin kokoinen kallioinen ja metsäinen ihanuus. Tuuli oli vastainen ja kova. Viimeisellä taipaleella täytyi jo koittaa tosissaan. Paikat olivat kunnossa, hormit veti, hella hieman savutti. Jukka juoksi kuin mieletön ja suoritti valtavia loikkia. Oli ihme, ettei se katkaissut koipiaan. Vein verkot veteen hämärtyvässä illassa. Kämppä oli lämmin nukkua. Saunoin vasta aamulla ja kävin kastamassakin. Kylmää. Sauna on miellyttävä. Iso-Koskelot ja heinäsorsat mekastivat kun Jukka ajoi niitä lentoon. Kuikkia ei enää näkynyt. 

Nukuimme Jukan kanssa saunan päälle ja kiertelimme sen jälkeen saarta. Verkoissa oli hauki, jonka perkasin siltasaaressa, sen maksassa oli matoja. Tuuli tyyntyi, mutta sitkeästi oli pilvistä. Kyllä on kaunis saari. Siivosin hieman ja katselin paikkoja. Pois lähdimme n. kello 20.00. 

Pekka ja Jukka 

1.6. Vihdoinkin on opettajien kesäloma alkanut. Saari on ihana näin ulkovalaistuksessakin. Yövieraita, lukuisia määriä riittää, varsinkin niitä iniseviä. 

4.6. Lähdimme Jukan kanssa Hollolan merisatamasta Messilästä puuvenekaunottarella. Pakkasin veneeseen 10 litraa bensaa, kaksi kassia ja purkillisen valkoista lateksia sekä teräsharjan. Jukka oli innoissaan kun työnsin veneen irti. Hieman sitä oudoksutti kun veivasin koneen käyntiin. Kokka Enonsaaren sivuitse miltei tyyntä Vesijärveä myöten. Aurinko kilotti kuumana kun ajoin ilman paitaa. Styyrasin pinnalla ahteritäkillä istuen, ja se osoittautui mukavimmaksi tavaksi. Ohitin Pitkäruokosen saaren ja ajoin juuri Vanhanpojan saaren sivuitse, Vääksy alkoi näkyä kun moottori sammui. Sain sen ryypyllä käyntiin, mutta se sammui uudelleen. Meloin hieman reitiltä rannemmaksi ja pudotin ankkurin. Viereisellä kalliolla tytöt ottivat aurinkoa kun korjasin konetta. Kaasuttimessa oli roskia. Komeasti kone taas käynnistyi ja minun täytyi jättää auringonpalvojat kalliolleen. 

Vääksyssä pääsin heti sulkuun, siinä olikin helppoa, kun vesi laski, vene tosin kiepahti poikittain, muttei sen ollut väliä kun olin yksin sulussa. Niin tulimme Päijänteelle, siitä vaan Asikkalan selkää kohti Karisalmea ja Pulkkilanharjua. Edelleen tuuli pysytteli poissa ja aurinko kuumotti selkää. Ajoimme Poukkosillan kautta Tehin selälle ja aloin katsella Arin, opiskelukaverini kesämökkin paikkaa. Löytyihän se ankaran tuumimisen jälkeen. Ei vaan ollut Ari mökillä. Joutsenen valkoinen Sulka purjevene killui poijussaan. 

Jukka oli jo oppinut olemaan veneessä ja sen lempipaikaksi tuli föörtäkki. Sinne se tosin täytyi vielä nostaa ja poiskin mutta hyvin se halunsa osasi ilmoittaa. Se oli sylissä aivan hiljaa nostettaessa. Siis kohti Sysmää, tuuli alkoi hiljalleen nousta ja tietenkin bensa loppui Rapolaa lähestyttäessä. Oli minulla vielä kannussa litra jäljellä ja matkaa vielä pari tuntia. Siinä sitten puksuttelimme hiljakseen hämärtyvällä selällä tyhjäkäyntiä tietäen, että pian se loppuu. No, tulihan sieltä lopulta nopea vene takaa, muttei sillä ollut irtobensaa. Hetken mietittyänsä hän muisti saaressa olevan jonkun litran. Sanoin mielelläni ajavani sinne, ettei tarvitsisi selällä yöpyä. Ajelin hiljakseen kohti Pellissaarta ja sain sieltä riittävästi polttoainetta Sysmään ajoa varten. Sinne vierasvene laituriin tulimme klo 00.30. Laitoin pressun veneen päälle ja lähdimme Jukan kanssa nakkarille. Juoppoja oli paikat täynnä kun ravintola Uoti sulki oviaan. Kävellessämme takaisin veneelle tuli opettaja Hyvärinen vastaan. Hänen paikkaansa olin hakenut ja saanut. Se ei kelvannut hänelle. Ollessani vielä Myllypurossa Lahdessa opettamassa, oli Hyvärinen tullut minua katsomaan ja esitti, etten ottaisi virkaa vastaa. Se oli hänelle kovin tärkeä monestakin syystä. Ei se minua hetkauttanut, tulin valituksi ja alkaisin opettaa Särkisalossa syksyllä. Juttelimme Hyvärisen kanssa, hän ilmoitti valittavansa kouluhallitukseen, eikä ainakaan muuttaisi pois minulle kuuluvasta asunnosta. Saa sitten kuulla mitä tapahtuu. Yö meni hyvin nukkuessa ja satakielen laulua kuunnellessa. 

Aamulla suunnistauduin Huoneistomarkkinointiin tapaamaan Sirpa-Liisaa. Hän olikin onneksi paikalla ja me neuvottelimme saaren myynnistä ja toisen vuokraamisesta. Lehtisaari oli erityisen sopiva, kun kävin sitä katsomassa. Vuokraan sen, sillä se sopii Särkilahteen niin hyvin. Saisi Sirpa-Liisa tämän nykyisen kaupaksi. Vaan on tämä erityisen täydellinen ja ihastuttava saari. Luonnon muodot ovat erityisen silmään sopivat. Sääli on tästä luopua. Mökki, huone ja sauna vierellään nukkuma-aitta ovat suojan puolella. Siinä on tasainen kallioranta, pieni hiekkainen poukama, Tehin selän puolella pienen kinkaman takan on toinen hiekkaranta korkean kallion noustessa oikealla kuin seinäksi. Siellä kallion päällä on punainen valko-ovinen huussi omassa rauhassaan. Ovi näkyy Tehin selällä kulkijoille kuin kummeli. Laskettaessa kalliolta pohjoisen puolelta tulee rannassa kallion sivussa aivan äkkisyvä. Siihen suoraan kallioon voisi kiinnittyä mikä vaan Päijänteellä seilaava alus. Mökkiä kohti kuljettaessa maa alenee hiekkarannaksi. Siinä suojassa on mukana tasainen painanne, jonka mullassa ovat kasvattaneet perunaa ja kasviksiaan edelliset omistajat, opettajia hekin. Kyläläiset tuntevatkin saaren opettaja saari nimellä. 

On minulla vielä Raumalla purjevene Haahti. Siinä on sitten seuraava myytävä, jos saari ei mene kaupaksi. 

Illalla saunoimme ja nukuimme pitkään. Jukka jäi sisälle kun lähdin Posioita vastaa Sysmään. Veneellä Kaartinsalolaisten laituriin ja bussipysäkille. Odottelin tunnin verran ja auto tuli tyhjänä. Mukava kuski Hinttolan saaresta kotoisin. On nyt asunut 5 vuotta Pulkkilanharjun entisen lossin Lahden puoleisessa päässä. Komea paikka asua! Posiot olivat jo odottamassa, join kirpputorilla ensin muinkkikahveet ja simamukillisen päälle. Kävimme vielä ulkokaljalla ja siellä oli porukkaa pöydissä kuin Veijo Meren romaanista Jääkiekkoilija kesä, ja oli siellä pöydässä iso Vaaleakin. 

Posiot pitivät saaresta valtavasti. Antti sanoi ettei hän ole koskaan ollut näin mukavalla mökkipaikalla. Aurinko paistoi ja nahka paloi, Matti ui kuin hylje ja Pekka lauloi meille illalla. Kalaa saatiin verkosta 1 hauki, 1 made, 3 siikaa ja kymmenkunta muikkua. Ulla halusi rantakalaa, ja me teimme nuotion auringonlaskuniemeen ja me onnistuimme keittämään tosi maukkaan sopan. Säästin hauen ja siian, suolasin ne.  

Kävimme vuorotellen kummelikakalla ovi auki ja Tehin selälle katsellen, vaan ei yksi. Pekkaa varten Ulla kysyi, voisiko hän saada yhden kattilan lainaksi. Potta oli unohtunut, eikä Pekka muualle osannut kakata. Hirmuinen sentään, mutta suostuin. Asia tuli hoidetuksi, mutta kyllä minä sitä kattilaa sitten kuurasin ja hieroin hiekalla. 

Posiot tulivat tyytyväisinä rantaan autolleen sunnuntaina illalla. Jukan kanssa ajelimme taasen saaren rauhaan. Sytytimme takan ja minä hain liiteristä pari laudan kappaletta, kolusin vielä joitakin huopakattonauloja mukaan. Kalat halkaisin ja levitin laudoille ja naulasin kiinni. Laitoin kalalaudat takan tulen loisteeseen ja valmistin näin ristiinnaulattua loimukalaa, Siiasta tuli tosi hyvää.