Kaivurin olin saanut
hyvään kuntoon, oli aika saada traktorin etupäähänkin lisälaite.
Ajelin Mäkisille Vaununperän tiehaaraan. Heillä oli melkoinen
halli ja suuri määrä kalustoa, traktoreita ja metsäkoneita. Olin
nähnyt siellä keltaisen kuormaajan ja siinä hyvän santakauhan.
Aarne oli kotona.
- Terve, sinä
oletkin koneita korjaamassa, mikäs nyt on menossa?
- Morjens, tässä
katselen vanhan Valmetin letkuja ja vaihtelen öljyt, pääsee sitten
taas tälläkin metsään.
- Se onkin
aikamoinen peli, kasaatko silläkin tien varteen?
- No ei, tämä on
enemmän massan ajoon, ja voi tätä käyttää esikasaamiseen
metsässä. Varsinainen tukkikone on siten tehokkaammassa käytössä.
- Kyllä vain, ja
sinulla on sitten ajurikin mukana pelissä. Kuules, minä ostan
sinulta tuon keltaisen etukuormaajan ja sen kauhan, jos vain myyt.
- No kyllä se on
minulle tarpeeton, kylläs sen saat. Mennääs katsomaan sitä.
Kävelimme hallin
nurkalle ja kiskoimme romut päältä pois. Olihan se aika rupinen,
mutta sopisi kyllä niihin töihin, mihin sitä tarvitsen. Ei Aarne
siitä kovaa hintaa pitänyt, saimme kaupat valmiiksi. Minä lupasin
hakea kuormaajan seuraavana päivänä. Kävelimme takaisin hallille.
- Minä tilasin
sähkömiehen laittamaan valot kuntoon, kun niitä hommia en saa itse
tehdä. No mies tuli ja aloitti työt. Kun tulin niitä katsomaan,
niin käskin heti purkaa ja aloittaa asentamisen toiseen paikkaan.
Sähkömiehet kun ovat aika kovapäistä porukkaa, niin tämäkin
itse päätti mihin johdot veti ja kytkimet asensi. Kun olin antanut
korjausmääräyksen, niin alkoi vasaroida juuri asennettuja ja uusia
kytkimiä hajalle. Ne olivat porsliinia. Ensimmäinen hajosi ja minä
sanoin siihen.
- Itse saat jokaisen
hajoittamasi maksaa, minulta ei niihin rahaa tule.
Alkoi sähkäri
sitten purkaa ruuvimeisselillä asennuksiaan ja säästi kytkimet
uuteen asennukseen. Ajattele nyt, hajotti uusia vehkeitä, ei kyllä
minun rahoillani.
- On ne aika poikia,
samaa olen minä nähnyt. Eivät koskaan käytä vanhoja osia. Nämä
eivät kyllä olleetkaan vanhoja. Itse oli just ne kiinnittänyt.
- Katsos, asensin
tänne lämmitykseen kaminan, käytän siinä jäteöljyä. Sitä
tulee minulle aika paljon, hyvääkin öljyä hydrauliikasta. Siinä
palaa kaikki.
- Hyvä kun saat ne
hyödynnettyä, vaan voi siihen joku tarkastaja puuttua.
- Mitä se niille
kuuluu, pysyköön pois täältä.
Palasin toisena
päivänä Mäkisille traktorilla. Aikomukseni oli ottaa kuormaaja
kyytiin. Sitä ei näkynyt. Aarnen isä olikin raahannut sen koppiin
lukkojen taakse. Olin kuormaajasta puhellut hänen kanssaan muutamaa
päivää aikaisemmin, kun Aarne ei ollut kotona. Eikö sitten ollut
tuntenut minua, en tiedä. Onneksi Aarne oli sisällä, ja saimme
asennettua laitteen traktorin etupäähän. Hydrauliletku tuli
kiinni, ja pumppu oli uusi. Vedin vivusta kopissa, ja kuormaaja nousi
hyvin ylös. Muuta toimintaa siinä ei ollutkaan, ylös paineella ja
alas painovoimalla. Kauhaan kulki teräsvaijeri kopista. Kauhan
keskellä sen takana oli lukkosalpa, kieli, joka piti kauhaa
paikoillaan. Vivusta kiskaisemalla kauha kippasi ja pudotti lastinsa.
- Kyllähän
hydraulinen kauhan kääntö olisi hyvä, mutta kyllä tälläkin
pärjää. Täytyy vaan rasvata salpaa, jotta se liikkuu keveästi.
- Jos meinaat
peräkärryyn lastata, niin täytyy olla tarkkana hiekan kanssa,
ettei kauha jysähdä kärryn laitaan, kun tyhjennät sen.
Sellaista en ollut
ennen tehnyt, kaikki työ oli minulle uutta. Intoa kyllä oli. Kotona
harjoittelin kuormaajan käyttöä. Työnsin pellon laidassa kauhaa
maahan ja koetin saada lastin multaa. Mietin miten päin kuormaajaa
käyttämällä saan kauhan parhaiten täyteen. Pienellä vaihteella
painoin eteenpäin, samalla nostin kuormainta varovasti. Vastus
kasvoi, ja etupyörät nousivat ilmaan.
- Aivan päinvastoin
mitä ajattelin, pitoa kyllä tuli takapyöriin, mutta kauha ei
tunkeutunut maahan.
Koetin sitten niin,
että kauhaan tuli ensin multaa, ja sitten laskin kuormaajan varsia
varovasti alemmas. Silloin kauha täyttyi, ja etupyörät pysyivät
maassa.
- Tässäkin
käytäntö opetti. Ajan nyt tuonne roskamontulle.
Valtteri oli
kaivanut suuren kuopan riihen taakse keskelle peltoa karttatien
varteen. Sinne oli kertynyt vaikka mitä, risoista tynnyreistä
vanhaan piikkilankaan. Kaiken lisäksi monttu oli täynnä vettä.
Hyvin se oli tehtävänsä täyttänyt, mutta nyt se oli vain tiellä.
Aloin täyttää monttua kuormaimella. Laidalta vyörytin maata
kuoppaan. Romut alkoivat peittyä ja tiivistyä maan painosta. Minun
täytyi hakea lasteja kauhaan laajemmalta alalta. Näin paikalle ei
jäänyt painannetta. Lopulta ajoin traktorilla yli montun ja
tiivistin näin romuja tiukkaan. Takaperin kauha maassa ajaen sain
pellon tasoitettua. Ei jäisi siihen sitten keväällä vesi
seisomaan.
- Voin kyllä joutua
vielä ajamaan maata lisää tähän, jää nähtäväksi. Lähdenkin
käymään Lehtimäessä. Heikin ja Ilmin kanssa on hauska jutella,
ja olihan siellä navetan takana sontaurakka.
Olin luvannut tulla
ajamaan lehmien sontapatteria etäämmäs navetan seinästä.
- Morjens, tulin
etukuormaajan kanssa katsomaan, saanko patteria siirrettyä.
- Hei, mennääs
katsomaan, sinulla on uusi kuormaaja.
- Joo, sain ostaa
Aarnen vanhan, kyllä tällä vielä töitä tekee.
Kävelimme navetan
taakse. Siellä oli korkea patteri, hyvin vetinen, seinän vierestä.
- Tämä onkin paha
paikka, mitenhän pyörät pitää tässä, täytyy koittaa.
Ajoin traktorin
sontakasan taakse. Laskin kauhan ja koetin edetä. Sonta oli
tiivistä, sain sitä kauhan täys. Se piti viedä edemmäs ja kipata
siihen. Muutama kasa siirtyikin, mutta sitten maa oli lillinkiä,
eikä Fordson Majorin kuluneet takarenkaat saaneet pitoa
lukkoperälläkään. Takavarsissa olisi pitänyt olla iso paino.
Sitä minulla ei ollut.
- Tämä on liian
työlästä näin, minä vaihdan kaivuriin, ja jätän etukuormaajan
pois. En kyllä tänään enää ehdi, täytyy mennä ruokkimaan
kanat ja keräämään munat.
- Mennääs ny ensin
kuitenkin kahville. Katotaan sitten.
Ilmi olikin jo
kahvin keitossa, kun astelimme sisälle. Pannu kuumeni hellalla ja
hän lisäsi puita pesään. Kupit olikin jo pöydässä, siihen
emäntä kiikutti pitkopullaa, itse leivottua. Kävimme pöytään
keittiössä. Sen ikkunoista aukeni kahteen suuntaan näkymät tilan
pihalle, vainioille, navetalle ja Lehtisen tilalle. Ryystimme
kupeista, kastoimme nisusta ja teimme uusia suunnitelmia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti