Ihmeellinen mopo

Keltainen kaunokainen lepäsi talven Kissalammen liiterissä. Käytin sitä hiukan aikaa ennen peittämistä. Kari sitä aiemmin korjasi Hämeenlinnassa ja Henri ajoi sen lammelle. Paula pyysi minua katsomaan sitä ennen juhannusta. Menin liiteriin, riisuin peiton päältä, laitoin virta-avaimen paikoilleen ja starttasin. Hyvin pyöri, vaan ei käynnistynyt, ja akkukin simahti. Olin varautunut takaiskuun, toin mukanani laturin. Liiterissä oli valot ja pistorasia. Laturi höyrysi täysillä. Menin nukkumaan. Aamulla uusi yritys, akku oli latautunut täyteen virtaa. Annoin kaasua moottorin pyöriessä, ei käynnistynyt. Otan tulpan irti, ajattelin. Se on tiukassa paikassa katteen suojassa. Minulla oli tulppa-avaimessa ristikko väännön apuna. Onpas tiukassa, hitto, Kari on vetänyt tulpan tiukkaan. Kämmeneni meinasi haljeta, kun laitoin peliin kaikki voimani. Mutta tulppa pysyi kiinni. Kävelin kahville ja soitin Karille. - Millä sinä sen tulpan väänsit kiinni, kun en sitä millään saa auki? - Sinun avaimellasi. - Ok, koetan huomenna uudestaan.

Ajelimme kotiin yöksi, minä kasasin lisää työkaluja mukaani uutta yritystä varten. Liiterissä laitoin lenkkiavaimen ristikon jatkoksi ja pusersin. - No nyt heltisi. Koetin tulppaa, se oli edelleen tiukassa. Katselin sitten avaintani. Sen päässä oleva ristikko oli irronnut eräti poikki, sormen vahvuinen tanko. Paula tuli katsomaan, kun istuin rappusilla ja mietin seuraavaa siirtoa. - En saa tulppaa auki, oliskohan Paavolla parempia avaimia. - Menenkö minä kysymään? - Mene vaan.

Paavo tuli kantamuksellisen kera, tulppa-avaimia ja hylsy vääntövarrella. - No mitä se Pekka, eikö tulppa aukene? - No ei, minun avaimeni murtui. Paikka oli ahdas, sinne katsominen vaati erityisiä selfie taipumuksia. Käsin tunnustelemalla tulppa löytyi, vaan ei auennut. - Saisikos näitä katteita irti, tuossa ainakin on ruuvi, Paavo tuumi ja sovitti hylsyn taas paikoilleen tulpan ympärille. Vääntää ei mahtunut oikein millään. Lopulta Paavo onnistui. - No nyt se taisi irrota, juu tämä tulee käsin. Se pieni nytkähdys vaadittiin irrotukseen. Tulppa oli tieten aivan märkä. Putsasin sen, ja koetin tuleeko kipinää, tuli kyllä. Uudelleen tulppa kiinni ja uusi yritys. Irrotus ja kiinnitys ja moottorin pyöritys, kunnes akku alkoi tyhjetä. Menin sisälle. - Menen huoltoasemalle Pälkäneelle, ostan uuden tulpan ja pienkonebensaa. Soitan ensin Karille.

- No jopas, osta sitten samalla jarrujen puhdistusta varten tehtyä kaasua, se on paukkupullo. Ruiskauta sitä imuaukkoon samalla kun starttaat. Se on siellä mopon sivulla.

Jäätelöjuna Aapiskukkoon lähti. Paula tuli mukaan. Minä hain hirmuisen kahden pallon rommirusina jäätelöannoksen. Kysyin jarrujen puhdistukseen paukkupulloa. Myyjä ei tiennyt, mutta paikalla ollut rahtari tiesi. Nappasi pullon hyllystä. - Tämä on siihen parasta. - Kyllä varmaan, mutta kun minä tarviin sen starttiavuksi. - Kyllä se varmaan siihenkin käy. Istuin autossa lusikoimassa jäätelöä. Kieleni jäätyi jäätelön edessä, ajoimme nukkumaan.

Päivä alkoi taas kotireissulla. Koskissa poikkesin Masan autotarvikeliikkeeseen. - Morjens, mitä nyt saa olla? - Aasin potkua mopoa varten. - No sitä on täällä. - Sitten vielä käsien puhdistusainetta. Sain tarvitsemani tuotteet ja karautin uuteen otatukseen mopon kanssa. Päivän valossa kurkkasin tuohon imuaukkoon. Siinä oli muoviritilä neljällä ruuvilla kiinni. Aloin irrotta ruuveja ja keplottelin sen irti. Ahdas paikka, päätin seuraavaksi irrottaa katteita. Katsoin sitten ihmeen puhdasta tuuletuspyörää, se oli alumiininen tuuletin koneen jäähdytykseen. Jarrujen puhdistusainen oli toiminut hyvin. Kampesin mopon seinän vierestä vähän irti, että pääsin mopon toiselle puolelle. Saunasta hain matalan pallin, istahdin sille katselemaan, missä imuaukko olisi. Musta pitkänomainen muovikotelo päässä aukko, osittain katteen suojassa, odotti löytäjäänsä. Tällä kertaa päätin voittaa taistelun. Aloitin irrottaa katteita, ensin keltainen ovaalinen muovisuoja, sitten sininen sivusuoja, osittain lattiakin täytyi irrottaa. Ilmanpuhdistin imukotelo oli kiinni kahdeksalla ruuvilla. Tiputtelin ne lasipurkkiin. Muut ruuvit asettelin pesuvatiin. Kansi irtosi ja pääsin aivan kaasuttimen aukolle.

- Tules Paula taas starttaamaan, nyt löytyi oikea aukko. Odotellessani sidoin etujarrukahvan narulla kiinni. Se oli tappokytkin, ilman sen vetämistä kone ei satrttaa. Paula tuli ja painoi starttia, moottori pyöri ja minä riuskaisin aasin potkua kaasariin. Pruut prööt ja mootori pärähti käyntiin ja sammui. Uudelleen ja sama tulos vaikka kuinka yritin. Tulppaa ostaessani otin myös kaksitahtista bensaa neljän litran kannullisen. Päättelin mopon tankissa olevan sakkaumia, katselin muoviletkuja, joita oli kaasarin vieressä. Yksi niistä tuli tankista. Keplottelin sen irtyi ja työnsin sen päähän toisen paksumman letkun ja toisen pään kanisteriin. Parisen litraa siellä oli. Kaadoin sitten ostamaani kaksitahtista bensaa muutaman lorauksen tankkiin ja aloitin taas starttaamisen ja potkun ruiskuttamisen. Kone kävi sytytysnesteellä, mutta ei saanut lainkaan bensaa, eikä siten käynnistynyt kunnolla. Menin sisälle. - Kuules, minun konstini ovat käytetyt. En ala kaasutinta enää irrottelemaan. Vien mopon korjaajalle. - Mistä sellaisen nyt saa. - Katsellaan netistä, kyllä sieltä löytyy. Soitin ensimmäiselle, aikoja olisi vasta heinäkuun puolivälin jälkeen. Lähdimme Pälkäneen torille ostamaa kalapojalta savulohta. Minä istuin autossa ja Paula kävi juttelemaan savustajan kanssa. Hän osasi neuvoa Kaukkosen Epaalasta päättyvän tien päässä. Löysimme netistä paikan. Soitin ja Pekka sieltä lupasi korjata mopon. Vein sen kyljellään katteen alla peräkärryssä. Vähän se vuoti bensaa. Katselimme navista mihin se nyt meitä ohjaisi. Käänny ja käänny, opasti aivan oikein. Touhusin hevostilan pihassa mopon lavalta maahan, ja talosta tuli Pekka ja lupasi korjata sen samana päivänä. Lupasipa vielä soittaa kun tulisi valmista.

Ajoimme kotiin Kemmolaan, tv:stä tuli puoli yhdeksän uutiset, ja minä soitin. - Kyllä, mopo on valmis, sen kaasutin oli aivan tukossa ja se savutti kovasti. Vaihdoin tankin bensat. Kaasarissa oli yksi suutin ihan toimimaton.

Taas lähti auto Kemmolasta. Hirmuinen oli toiminnan määrä yhdelle päivälle. Korjasin iltapäivällä postilaatikkotelinettä. Vetelin porakoneen teräsharjalla isoimmat jäkälät pois päällilaudoista. Naapurikin tuli siihen ja alkoi autella. Irrotimme laatikot ja minä aloi maalata. Rytköseltä olin ostanut mustan ja sinisen paukkupullon ja kaksi mustaa muoviämpäriä. Jätimme telineen kuivumaan, ja ikkunasta huomasin Mikon kiinnittäneen laatikot paikoilleen, niinkuin puhe oli.

Uutisten jälkeen soitin Pekalle. Mopo oli valmis. Peräkärrystä irrotin kannen ja otin kiinnitysliinat mukaan. Ajoimme Epaalaan. Mopo ja Pekka olivat pihassa, hän starttasi, hienoa, kone kävi hyvin.

- Tämä on tuorevoitelukone, bensaa tankkiin ja oljyä toiseen. - Kyllä minä sen nyt opin.