lauantai 28. joulukuuta 2024

Hammas

 

Ei joulua kivutta 


Yöllä heräsin. Hammas alkoi vihoitella. Oli se jo muutamia päiviä kipuillut, ei kuitenkaan vallan kauheasti. Oikeastaan se oli ollut kipeä jo syksystä saakka silloin tällöin. Nyt se herätti ja valvotti. Menin tuoliin istumaan aamuyöstä. Päätin hakea apua heti aamun valjettua. Soitin Oraalin valtakunnalliseen puhelimeen. Myötätuntoinen lasten synnyttäjä pahoitteli, ettei Valkeakoskelle ollut yhtään kiireaikaa perjantaille. Soitin Oraalin paikalliseen puhelimeen. En kuitenkaan saanut aikaa, jonoon pääsisin. Halusin jonoon, otin varmuudeksi ajan Tampereelle klo kahdeksi ja jäin odottamaan. Kahdentoista jälkeen lähdin ajamaan moottoritietä. Rauhallinen liikenne, ohittajatkin ajoivat vain vähäistä ylinopeutta. Hatanpään risteyksessä oli isot tietyöt, pääsin yhtä kaistaa pitkin linja-autoaseman risteykseen ja vihreillä puikahdin parkkihalliin. Sain hyvän paikan ja jäin odottamaan ajan rientoa. Parisenkymmentä minuuttia katselin vanhempia lapsineen menevän edes takaisin. Nousin autosta ja kävelin hisseille. Painoin 4. kerroksen nappia, pariskunta painoi 3. Hissi toppasi kolmosessa, katselin oven edessä olevan aika työmaa, poistujatkin katselivat minne menisivät. Minä poistuin 4. kerroksessa. Työmaa oli siinäkin, seinällä lappu ja nuoli 3. kerrokseen. Siellä olisi vastaanotto. Teputin raput alas ja menin tiskille. Lasten synnyttäjä opasti minua, Oraal on neljännessä kerroksessa, menette tuosta ulos, ja noiden mainostaulujen takaa pääsette neljänteen kerrokseen. Kiersin keskusaukion toiselle puolelle, sain hissin ja neljännessä kerroksessa aivan ovia vastapäätä luki Oral. Lasten synnyttäjä kehotti minua istumaan aulaan ja odottamaan. Kiersin aulaa katseellani ja hain strategista istuinta. Se olikin siinä sivussa, siitä näki kaikki ovet ja kulkijat, lisäksi se oli pappa mallia, siitä pääsi hyvin ylös. Kello seinällä näytti kahtakymmentä vaille kaksi. Kolme lasten synnyttäjää pisteli ohitseni, tervehtivätkin. Kymmenen yli tuli ovesta 3 pihalle mukavan pyöreä samaa sukupuolta kuin aikaisemmat kulkijat. Hänkin tervehti, meni naulakolle ja pyysi anteeksi ajan ylitystä. Näin rehellisen kanssa oli helppo jutella. Hän pääsi käsitykseen, etten pitänyt tuolla kymmenminuuttisella mitään väliä.
Ovi aukesi huoneesta 3, sain kutsun. Tervehdin kahta lasten synnyttäjää ja istuin suoraan vaakatasossa olevaan tuoliin. Valitin vaivaani. Suurennusotsalamppua pitävä katsoi suuhuni, alkoi naputella hampaitani, kunnes viimeisen kohdalla ähkäisin. Tästä täytyy ottaa kuva, suu auki, tämä menee hieman syvälle, nyt hampaat yhteen. Hemmetin varovasti suljin suutani, kunnes kuului, hyvä.
Sitten alkoi lyhyt neuvottelu. Päätin sen sanoihin, pois vaan. Suuhuni työnnettiin puudutuspiikit molemmin puolin hammasta, tuntuuko vielä, tuntuu. Puudutettiin lisää, joko kieli on turta, ehkä vähän. Minä aloitan poraamalla, tuntuuko, ei haittaa, poraa vaan, nyt poraan kipeää puolta, tuntuuko, aivan hyvin kaameasti tuntuu. Piikitettiin taas lisää. Poraus jatkui, tuntuuko, no tuntuu, anna mennä vaan. Hiki alkoi nousta, poraus loppui, hammas halkaistiin, kipu oli ympäröinyt minut. Nyt alan nytkytellä pahempaa puolta irti, ja totisesti olin hiljaa rinta kaarella paita märkänä hiestä. Nyt tämä irtosi, otan toisen puolen. Nytkytys ja rutina jatkui, en päästänyt ääntäkään. Hammas päästi minusta.
Huilasin hetken ja nousin pöydän ääreen tuolille. Lasten synnyttäjä sanoi, olet sinä sitkeä sissi, kun et äännähtänytkään. En voinut, työ olisi vaan keskeytynyt ja jatkunut, paha pois vaan kerralla. Sain ohjeet, joita en ymmärtänyt, kävin maksamaan ja hissillä alakertaan.

Katselin oikealle ja vasemmalle ja koetin hahmottaa auton paikkaa. Tulin nyt eri hissillä, päätin auton olevan oikealla, olin oikeassa. Starttasin ja jäin hetkeksi katselemaan ulos ajoa. Oikealta näyttää menevän, ei tuosta, on yksisuuntainen vastaan, tuosta ja edessä on puomi ja ramppi. Minulla on Muuvi äppi, ja puomit aukeavat vaivatta edessäni, no ei nouse, mikä, peruutan, autoja alkaa tulla, olen tiellä, peruutan ja jään katselemaan muitten menoa. Puomi nousee hyvin. Ohjetaulussa lukee, puhdista rekisterinumero. Otin rätin ja kävelin katselemaan puhdasta kilpeä. No voin tässä hieman pyyhkiä, kun kerran käskivät, autoon ja uuteen yritykseen. Puomi pomppasi pystyyn, ovi aukesi edessäni ja olin ulkona. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti