Mitä sitten, jos jää sulaa
Uutiset kertovat kiihkeästi pohjoisen jääpeitteen
sulamisesta. Kiinalaiset ovat purjehtineet koillisväylän. Kanadalaiset
sijoittavat rajavartioaluksia sekä tukikohtia luoteisväylän hallussa pitämiseksi.
Alpeilla vanhat hiihto- ja laskettelukeskukset ovat vaikeuksissa kun jäävät
paljaalle maalle jäätikön sulaessa. Etelänapamantereelta irtoaa hirvittäviä jäälauttoja,
kymmeniä, satoja kilometrejä pitkiä. Himalajan jäätiköiden on ennustettu
katoavan sulamiseen. Euroopan viimeinen jäätikkö viimeisestä jääkaudesta on
Norjan tuntureilla. Sen sulamisesta ei ole ollut tietoa. Mitä voihkimista tässä
on?
Pallomme on elänyt lukemattomia jääkausia ja lämpökausia. Lämpötila
on nopeastikin vaihdellut kuuman ja kylmän välillä, meret ovat nousseet ja
laskeneet. Ilman ihmisen vaikutusta. Sukupuuttoja on ollut aikaisemminkin, jopa
90% eliökunnasta on hävinnyt, kunnes taas on toivuttu tähän päivään tullessa.
Ihmisiä ei ole ollut aikaisemmin kuin paikallisesti joitain satojatuhansia tai
miljoonia. Silloinkin on kyetty joidenkin kaivosten kohdalla vakavaan
ympäristön tuhoon, myöhemmin nekin ovat laantuneet. Viimeisen sadan vuoden
aikana on päädytty 0,7 asteen lämpenemiseen, siitä syytetään ihmisen toimia 0,3
asteen verran.
Mikä sitten olisi lämmön nousun aiheuttanut? Kaksi ainetta
on päässyt syntilistalle, hiilidioksidi sekä metaani, molemmat ns.
kasvihuonekaasuja. Eniten hiilidioksidia vapautuu kivihiilen poltosta, öljyn
jalostuksen seurauksista, maakaasun käytöstä. Metaani taas on soissa ja meren
pohjassa olevaa kaasua, jota saattaa vapautua suuria määriä ilmaston
lämmetessä. Metaania vapautuu myös nautaeläinten ja ihmisten piereskellessä
holtittomasti. Tulivuorten päästöjen valtavaa määrää, mm. hiilidioksidi, ei ole
huomioitu julkisuudessa. Täysin poissuljettuna on pidetty auringon säteilyn
vaihteluita syyllisenä lämmön nousuun. Toinen vähemmän esillä ollut
hiilidioksidin lähde on vuoristojen rapautuminen ja siinä yhteydessä vapautuva
kasvihuonekaasu. Vuoristojen nousu taas on aiheuttanut menneisyydessä
jääkauden. Himalaja nousee tälläkin hetkellä, seuraako siitä sitten uusi
jääkausi, se ei tunne julkisuutta kiinnostavan. Kaikki rientävät kiihkeästi
kohti lämpenemistä.
Merivirtojen vaihtelu, siis suunnan muuttuminen ja virtojen
sisältämän lämpimän tai kylmän veden määrien saapuminen tai puuttuminen joltain
alueelta, mantereelta tai sen osalta, on aiheuttanut kylmenemistä ja
lämpenemistä. Merivirrat, etenkin el Nino, aiheuttavat tälläkin hetkellä joko
tuhoa tai siunausta valtaville ihmisjoukoille. Meitä lämmittää Golf virta, joka
hakee lämpönsä kaukaa Intian valtamereltä, kiertää Afrikan, nuolee Pohjois-Amerikan
itärannikkoa ja kääntyy siitä Islannin editse kohti Pohjois-Eurooppaa ja
jäämerta. Jos tämä virta laantuu tai muuttaa suuntaa, loppuu Suomessa,
Ruotsissa ja Norjassa maatalous. Mutta pallollamme on valtavia alueita, joissa
ilmaston kuivuminen on aiheuttanut autioitumisen, Takla Makanin, Saharan,
Amerikan pölymyrskyalueen, pohjoisen Venäjän suolaantuneet keinokastellut
alueet, niitä on Amerikassakin. Eivät nuo aikaisemmat muutokset ole meihin
vaikuttaneet, ihminen on sopeutunut muutoksiin. Olisiko ihminen nyt taantunut
heikommaksi kuin esi-isänsä? Mitä me pelkäämme, millä meitä pelotellaan?
Sukupuuttoja on aina ollut, nopeitakin, ihminen on aina kyennyt muuttamaan
toisille alueille entisten jäätyä elinkelvottomiksi. Miksi se kyky nyt olisi
hävinnyt?
Meitä on peloteltu meren pinnan nousulla. Lämmin vesi ottaa
suuremman tilavuuden kuin kylmä. Jäätiköiden sulaminen saattaa nostaa merien
pinnan korkeutta, jopa metrejä. Pallollamme on edellisten lämpökausien aikana
ollut Etelänapakin jäättömänä, samoin Grönlanti ja Pohjoisnapa. Mikäli näin
tapahtuisi meidän aikanamme, niin suurin tuho saattaisi tulla
rannikkokaupungeille ja suistomailla eläville. Väestön olisi pakko siirtyä
ylevämmille maille. Olisihan se ikävää, mutta ei maailmanloppu. Meidän tulisi
ymmärtää, ettei mikään aikakausi täällä ole ollut loputon, pallomme elää
kiihkeästi, ilmastot vaihtelevat, mantereet liikkuvat, vuoret nousevat ja
kuluvat. Ihmisellä ei ole siinä osaa ei arpaa.
Juuri näin, hyvin olet muotoillut. Ihminen on toki paljoon syypää, eennen kaikkea holtittomaan lisääntymiseen, mutta käsittämättä vielä lienee planeettamme koko luonne saati maailmankaikkeuden liikkeet. Ehkä tuntenemme maailman olemassaolo on vain pieni episodi maailmankaikkeudessa.
VastaaPoistaMoro Pekka!
VastaaPoistaJos lähetät postia osoitteeseen mantsuboy(at)hotmail.com, niin teen pari turtiaiskysymystä.
-Saku-