Kuorojen joulukonsertti

Valkeakoski Opiston kuorojen joulukonsertti 3.12.

Kolmekymmentä vuotta ja kymmeniä kertoja olen kuunnellut kuorojen esityksiä. Joululaulut kajahtivat aikaisemmin Kappelikirkossa, joka on hyvin tunnelmallinen esityspaikka illan hämärässä. Perjantai-iltana kuorot osoittivat kykenevänsä tunnelman luomiseen ulkoisista puitteista vapaana. Kuoron johtaja Ülle Valjakka kykeni jälleen saamaan äänet soimaan nautittavasti. Tokihan siitä oli varmuus jo aikaisempien esitysten perästä, silti hämmästelin aloituskappaleen Joulu tullut on hienovaraista ja täsmällistä sointia. Jo aloitus sekakuorolla, sisääntulo, napsahti paikoilleen. Miehet olivat rivissä yläorrella ja antoivat vahvoilla äänillään lujan tuen kuorojen kokonaisuuteen. Jaksan edelleen ihailla bassojen sointia pohjaväreenä.

Eskola-Sali kirkon kupeessa täyttyi lähes kokonaan. Uskollisien kuuntelijoiden seassa oli monia uusiakin kasvoja. Myös kuorot olivat saaneet uusia laulajia mukaan.

Kappaleet oli valittu riemullisen monipuolisesti. Tutut kappaleet saivat seurakseen harvoin kuultuja esityksiä, kuten Jääkukkia säv. Lauri Lindström, san. Martti Jäppilä sov. Ülle Valjakka. Kuorojen sopraanot ja altot, miesten tenorit ja bassot saivat aikaan ilhduttavan kuulokuvan. Sekakuoron alkukappaleiden jälkeen miehet saattoivat hetken huokaista naiskuoron jatkaessa väliaikaan saakka. Hauska Ding, ding, dong päätti yhteisen esityksen. Nyt olikin vuorossa tuntemattomampia kappaleita. Marin joululaulussa trio Terttu Paavolainen, Kirsti And ja Kirsti Elo kykenivät herkän tulkinnan lisäksi voimakkaaseen salin täyttävään esitykseen.

Kappale Ilon hetkiä toi niitä saliinkin. Siitä tuntee joulun saattoi kuulijat tutuin sävelin väliajan tarjoiluun.

Kuorot olivat uusineet esiintymisasunsa, naisten lilan värisen tunikan piristeenä olivat hopean väriset taskujen vetoketjut. Miehilläkin oli lilaa, paidan täydensi solmio, saman vaalea kuin naisten huivi. Harmahtavat puvun takit olivat tyylikkäät. Yksitoista oli mieskuoron vahvuus, ja lauteilla näkyi uusiakin jäseniä. Miehet jatkoivat yksissä puoliajan jälkeen tutulla Hiutaleet maahan leijailee. Tenorit lauloivat varmasti, basso soi hyvin. Jossain on kai vielä joulu päätti miesten osuuden. Hannu Haaviston kirkas tenori solistina soi miehekkäänä. Kappale oli uusi, esitykseen miehet saivat varmuuden hyvin menneestä alkupuoliskosta. Sekakuorona laulettiin loput kappaleet. Valkea sade oli pelkkää nautintoa. Aikaisemmat esitykset antoivat varmuutta laulajille. Samalla intensiteetillä jatkettiin, Joulu, josta uneksin, Sydämeeni joulun teen yhteislauluna, ja herkkä Hei mummo, säv. Jussi Rasinkangas san. Vexi Salmi sov. Ülle Valjakka. Solistina Tiia Silvennoinen lauloi osuvasti mummolle tervehdyksen.

Viimeisenä kappaleena Näin joulun kellot soivat oli oikein iloittelu, laulu, hyräily ja nopeat pim pim pom pom saivat kaikki hyvälle mielelle.

Pekka Turtiainen

Sääksmäki