Syksyn ensimmäiset konsertit 2026
Kiertäessäni Tampere talon konserttisalia kuuntelin ja
katselin aina parempaa paikkaa. Lopulta minun oli mentävä parvelle. Sieltä
avautui keskeltä ensimmäisestä rivistä pari paikkaa. Kassalla pyysin päästä
koeistumaan kaiteen taakse ennen ostopäätöstä. Hyvin se sujui, ja pienellä
etunojalla koko orkesteri ja muutama penkkirivi permannolla oli
tavoitettavissa. Syksyn ensimmäiseen esitykseen Kullervo menin ajoissa paikalle
ja lueskelin konserettiesitettä. Siggen varhaistuotantoa, hän ei antanut lupaa
sen esittämiseen parin kerran jälkeen, vasta hänen kuolemansa jälkeen se tuli
taas kuultavaksi. Kaksi ensimmäistä osaa olivat jotenkin jäsentämättömiä, eivät
nostaneet mielenkiintoa. Mutta kolmannessa osassa suuri mieskuoro jymäytti
Kullervon eloon, orkesterikin sähköistyi ja solistit nousivat kauniisti esiin.
Kuuntelin orkesteria, heti sen sointi oli kirkas kuulas
nautittava, ensi sävelistä alkaen. Koko suuri koneisto soitti ja lauloi vain
minulle, suoraan päin korviani, mikä tunne, olin löytänyt paikkani.
Toisessa konsertissa tunne vahvistui, alun oudon Raition
sävellyksen jälkeen Kaija Saariahon viulukonsertti kiinnosti, solisti oli nuori
taitava Otto Antikainen ja yhteistyö kapun Kristian Sallisen kanssa tanssahteli
outojen sointujen kumistessa ja uskomattoman moninaisten viulun huiluäänien
lomassa todistaen soittimen kyvyn laajoihinkin hyppäyksiin takaisin klassiseen
äänimaailmaan. Ylimääräisenä solisti esitti meille korvanputsausnumeron, outo
kappale, mutta sen klassinen sointi osoitti soittimen ja soittajan laadun.
Siggen viides, Sallinen, rauhallinen, jämpti, tarkka ohjaus
diminuendoihin ja taas räiskyvimpiin osioihin sai kuulijan hämmästelemään tutun
kappaleen erilaista sointia. Tampereen Filharmonia saa aivan erinomaisen
Rouvalin työn jatkajan. Hiukan alkoi haipua suru Rouvalin menetyksestä, vielä
on Sallisen kauan vispattava, että nousee samalle nautittavalle tasolle. Tätä
kehitystä oli seuraamassa myös opettajansa, Jorma Panula. Näyttää vielä
jaksavan kierrellä kuuntelemassa vanhoja oppilaitaan kuten Jukka Iisakkilaa
Sääksmäen kirkossa.
Köpistelin viimeisten joukossa ylös ja liukuportaita alas ja
Sorsapuiston puoleiselta sivulta ulos mennen väistin narikkalaisten
mittaamattoman joukon tukkiessa käytävää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti