Mietteitä menneisyydestä nykypäivään v. 2018

Huijattu ihmiskunta

Uusimmat tutkimukset kivikauden ihmisten luista ovat keskittyneet luuston kokonaisuuden arviointiin mittaamalla. Aikaisemmin on tutkittu yksittäisiä luita, mutta nyt tutkijat ovat yhdistäneet eri luista kokonaisuuden. On saatu mittaustuloksia metsästäjä- keräilijöiden pituudesta. On havaittu heidän olleen huomattavasti pitempiä ja terveempiä kuin maanviljelykseen siirtyneet jälkeläisensä. Se on murtanut vanhat ajatusmallit ihmisen kehityksestä. Olemme luulleet, että olemme ihmisen kehityksen huippu, älyllisesti ja ruumiillisesti. Mietintä syistä on valottanut muinaista elämää ennen maanviljelystä. Vielä kiistellään siitä, oliko keräilijän viikossa kolme, neljä ns. työpäivää vai sittenkin kuusi, seitsemän, ja on kallistuttu kolmeen-neljään päivään. Lopun viikon he lepäsivät ja leikkivät lapsiensa kanssa. Kompostikasat ovat meidän parhaimmat arkeologisen tutkimuksen lähteet. Niistä selviää yhä tarkemmin silloisten ihmisten ajan käyttö ravinnon lisäksi. Suuret kasat todistavat hyvinkin pitkästä pysyvästä asutuksesta. Se taas ei olisi ollut mahdollista ilman runsaita ravintovaroja vedessä ja maalla.

Pienillä suvuilla ja heimoilla oli laajat alueet vaeltaa, kalastaa, metsästää ja marjastaa. Kilpailua ei juurikaan ollut, ihmiset elivät sovussa. Tuona aikana, noin 30.000 vuotta sitten loppui kanssakäymisemme neandertalilaisten kanssa, tai oikeammin tuo sisarlajimme haipui Euroopasta. Edeltävät vuosituhannet olimme eläneet sovussa, siitä todistaa perimässämme oleva 3-5% osuus heidän perimästään. Sama osuus löytyy ympäri maapallon ihmisistä. Sensijaan Afrikkaan jääneet veljemme eivät tavanneet neandertalilaisia.

Tuon ajan ihmiset olivat älyllisesti aivan meidän tasollamme. Aivot eivät ole yhtään muuttuneet tuon lyhyen jakson aikana. Koko maapallon asuttaminen ei olisi ollut mahdollista ilman isoja, älykkäitä aivoja.

Huima muutos pituudessamme on alkanut noin kymmenen tuhatta vuotta sitten. Huonoon suuntaan, siis lyhyemmiksi. Luissa näkyy useita muutoksia. Nivelet ovat kuluneet, selkäranka kasaan painunut, monia luita vaurioitunut tai katkennut. Uusimmat menetelmät antavat tietoa ravinnosta, jopa siitä, mistä päin ravinto on kotoisin. Luista saamme myös selville mitä on syöty, onko ruokaa aina ollut riittävästi, onko se ollut monipuolista vai yksipuolista. Näitä tuloksia on verrattu kivikauden ihmisten ruokavalioon. Ero on merkittävä, heikompi, maanviljelyyn siirtyneiden ihmisten luissa. Ero on selitettävissä maanviljelyn vaatimalla yksipuolisella ja kovalla ruumiillisella työllä. Nuo yksipuoliset voimaa vaativat työt rasittivat luustoa enemmän kuin se vaurioitumatta kesti. Samalla ravinto yksipuolistui, käsittäen viljeltäviä kasveja ja kotieläimiä. Huima kysymys onkin, miksi ihmiset alistuivat tuohon rankkaan raatamiseen, mikä mahdollisti yläluokan, papiston, virkamieskunnan, sotilaiden synnyn.

Eurooppalaiset alkoivat ensimmäisinä tehdä keksintöjä, jotka mahdollistivat energian valjastamisen liikkuvaan työhön. Olihan höyryn voima ja vesivoima olleet jo tuhansia vuosia sitten käytössä, niiden energiaa ei vain osattu pakata pieneen tilaan, jota taas olisi voitu liikuttaa.

Maanviljelys ei voinut siirtyä kuin joissain periferioissa, kaskeamalla tai preerioiden kyntämisillä. Viljelijä oli turpeeseen sidottu, sukupolvesta toiseen, maasta toiseen ja maanosasta toiseen. Keskiajalla meidän pituutemme oli pienimmillään. Ritarit haarniskoissaan olivat hieman kookkaampia kuin jalkaväki. He taas olivat n. 150-160 cm pitkiä, naiset vielä 10 cm lyhempiä. Hakkapeliitojen ratsujen säkäkorkeus oli 110 cm.

Ruumiillinen raataminen helpottui vasta nykyajalla, koneiden voimalla. Viljelijöiden oli laitettava kaikki taitonsa peliin taatakseen sadon kelvollisena aittoihin. Suuren maattomien joukon oli kyettävä itse hankkimaan toimeen tulonsa, loisten, itsellisten, mäkitupalaisten, lampuotien ja käsityöläisten, kauppiaiden, vaskenvalajien, satulaseppien, muurarien, kirkonrakentajien. Koko väestön oli osattava ottaa esiin se kipene, mikä mahdollisti heidän menestymisen, asunnon, lämmön, puolison, jälkeläiset. Keskipituus vaan ei noussut, syynä ravinto ja yksipuolinen kuluttava työ.

Väestöstä yhä pienenpi osa 1900 luvulla sai toimeentulonsa perustuotannosta. Kaupunkien ja kylien paisuvat ihmismäärät vaativat samoja taitoja käyttää aivojaan omaksi parhaakseen. Koulutus kehitti kansaa, lukkarikouluista kansakouluun kansalaiskouluun, ammattikouluun, yliopistoon saakka.

Älykkyyttämme on mitattu kansakuntien tasolla. Aiemmin, 1900 luvun alusta on yleinen älykkyys, äö, noussut vuosikymmenestä toiseen. Tällä vuosituhannella on ensimmäistä kertaa havaittu äö:n laskeneen muutamalla pisteellä mittausaikojen välillä, 10 vuotta.

Meidän älykkyyden huippu on ehkä nyt saavutettu. Ihmisten ei enää tarvitse tehdä ankaraa aivotyötä selviytyäkseen. Sama kehitys on yli Euroopan ja Amerikan. Televisio, sen viihdetarjonta, elokuvat, sarjat, höpsismiset älyttömyydet, kännykät, tabletit, tekoäly muuttavat päivittäisiä tapojamme käyttää aivojamme. Meidän tappioksemme. Selviytyäkseen yksilön ei enää tarvitse ponnistella, rasittaa ruumistaan tai aivojaan.