Kevätkonsertti Valkeakoskella
Valkeakosken
Työväenopiston Naiskuoro ja Valkeakosken Työväen mieskuoro pitivät
kevätkonserttinsa tällä kertaa hieman tavanomaista myöhemmin.
Vappuna olemme perinteisesti suunnanneet Eskola saliin. Onneksi tuli
muutos, ankan uitot saivat vettä, meillä oli kevään ensimmäinen
kaunis aurinkoinen päivä. Kuin sitä juhlistaakseen kuorot
aloittivat kappaleella Maailma on kaunis. Kassu Halosen sanoitus Vexi
Salmen säveltämä ja kuoronjohtaja Ulle Valjakan sovittama kappale
alkoi soljua kauniisti äänien harmoniassa. Salissa kuunteli vankka
kannattajakunta, niin kuin aina kuorojen esiintyessä. Naiskuoro oli
saanut uusia jäseniä, ja miehiä oli varma ylälauteellinen.
Ilahduttavasti miesäänet soivat voimalla ja sävelkudos muodosti
loistokkaan kokonaisuuden. Kekseliäästi naiset vaikenivat ja miehet
lauloivat osansa antaen oivan kontrastin Nocturnen aikana. Yö
saaristossa taas naiset vuorostaan aloittivat kirkkailla äänillään,
ja toisessa säkeistössä miesten voima järäytti kuorolaulun
hyväilemään korvia. Hyvin oli Ulle Valjakka harjoituttanut kuorot
iskuun. Armaan läheisyys oli tuntematon, yllätyksellinen ja
miellyttävä kuunneltava. Naiskuoron esityksessä oli erityisen
nautittavaa terävät ja oikeaan osuneet iskut ja stemmat.
Tuttu
Sininen huivi jatkoi hyvin alkanutta naiskuoron osuutta. Altot ja
sopraanot nauttivat esityksestään, ja se välittyi hyvin yleisöön.
Kuoromoottori
oli käynnistynyt sopivaan lämpötilaan. Elän hetkessä, säv. Ja
san. Sirkka-Liisa Sass, sov. Ulle Valjakka ja solistina Jane
Pääskynkivi- Kilpeläinen päästi sopraanonsa kauniiseen voimaan,
ja hänen hetkensä loisti tähtenä.
Uusi
kappale Vanha nainen hunningolla terästi laulajat ja yleisön.
Kappale olisi tarvinnut johtajansa eteen johtamaan vaikeisiin
sisääntuloihin. Pianon tuki oli hyvä ja ryyditti kappaletta ja
antoi pontta laulajille.
Siskoni
soi uutuudessaan oivallisesti Valjakan sovituksena. Alun kappaleet
olivat luoneet kovat odotukset Raid kappaleeseen Vain rakkaus. San.
Tapio Piirainen ja säv. Pekka Marjanen on soinut monien tv:n
katselijoiden suosikiksi. Antti Nissilän sovittama kappale yltyi
hurmioon sopraanojen voimasta, äänien korkeudesta ja eläytymisestä.
Kertakaikkinen
lopetus väliaikaan tuli viimeisestä kappaleesta Uusi Aamunkoi. Sen
kesäpäivän sävelet johdattivat meidät lämpöiseen tunnelmaan.
Hämmästyttävää, mihin kuoro tässä ylettyi, tunnelma jäi
saliin leijumaan kuoron jo kiirehtiessä ansaitulle tauolle.
Istambul
aloitti miesten laulamana toisen puolikkaan. Tuttu sävelmä Kari
Rydmanin sovittamana soljui jykevästi. Suuret setelit jatkoivat
iltapäivän kimaraa. Poika nimeltä Päivi soi ensi kertaa kuoron
esittämänä. Göstä Sundqvistin säveltämä ja sanoittama ja Ulle
Valjakan sovittama kappale nosti esiin bassot pallean pohjasta ja
punaiset huulet, tunnelmallista. Tiikerihai soi jykevästi kaikkien
laulajien innostuessa reippaaseen menoon. Seppo Hovin sovitus
Tulipunaruusuista räjäytti pankin naiskuoron liityttyä mukaan.
Laulun voimaa ja hurmaa kerrakseen.
Vuoroon
tuli Tyttö kampaa märkää tukkaa, naiskuoro aloitti tunnelmoinnin,
kuorot onnistuivat erinomaisesti ja lauloivat itsensä melkein
leijumaan.
Mandoliinimies
nosti esiin solistit vaikeassa kappaleessa. Kari Lassilan basso soi
lämminsävyisenä tenori Hannu Haaviston kirkkaan tenorin rinnalla.
Varma esitys sävelien ympäröidessä yleisön.
Ääretön
aava ympärilläni, säv. ja san. Juha Vainio, sov. Ulle Valjakka
kietoi kuulijat aurinkoiseen lämpöön ja tunnelmaan nais- ja
miesäänien vuorotellessa.
Lopun
kolme kappaletta tulivat taas nopeasti, Kertokaa se hänelle, miehet
aloittivat, kun itse en mä voi ja naiset liittyivät kuulain äänin
mukaan keinuntaan, sinua aina rakastan.
Toiseksi
viimeinen kappale, Näkemiin rakkaani, oli suruisen hyvästijätön
hetki, ja kuorot olivat yhtä puuta tunnelmassaan.
Uusi
aamunkoi, altot aloittivat kauniin stemman, joka jatkui voimalla koko
kuoron tullessa mukaan. Ylimääräisenä
saimme vielä kuulla Ultra Bra:n kappaleen Sinä lähdit pois.
Kevät
alkoi kuorojen päästyä esittämään taitonsa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti