Lumi
- Ostaisin
lumilapion liukastetta. Masan autossa myyjä hiljeni. Silmät
velmuilivat ja kova yritys ratkaisuun näkyi kasvoilta.
- Olisiko kyse
silikonista?
- Kyllä vain, on
pirullista kun lumi tarttuu lapioon ja joutuu tekemään
kaksinkertaisen työn.
- Niin, ensin
työntämään lumen sivuun ja sitten lapion hakkaamisen tyhjäksi.
Käykö tällainen pieni purkki vai tarviitko isomman?
- Anna suosiolla se
iso purkki, niin piisaa.
Moneen vuoteen ei
ole ollut lumia vaivaksi asti. Muutamat lapioinnit talvessa ovat
riittäneet. Omakotitalossa on kymmeniä metrejä teitä ja polkuja
auki pidettäväksi. Ensin on autotalliin johtava osa kaupungin
kadulta. Sen reunasta alkaa polku talolle, siitä haarautuu kaksi
sivupolkua, työhuoneelle ja talon sivuitse aitalle, takaovelle ja
kellarille. Erikseen on lapioitava kahdet rappuset.
Tein monet vuodet
nämä työt. Paula kävi vielä töissä, minä olin jo eläkkeellä.
Talon leivinuunin lämmitys piti vielä hoitaa. Puut ovat
alustassa, samoin pakastimet ja kellari. Siellä hypätään siis
monta kertaa päivässä. Polun tulee olla aina auki.
Lumityöt ovat
Paulan päästyä eläkkeelle siirtyneet enimmäkseen hänelle. No,
minua hän kieltää tarttumasta raskaaseen työhön, ukkoja kun
kupsahtelee ympäri Suomea aina ison lumisateen jälkeen. Talon
katolle en lumityön takia ole koskaan yrittänytkään. TV:ssä
välillä varoitetaan katon lumikuormista, ja taas ukot tippuvat
alas, loukkaantuvat ja kuolevatkin.
Meillä on myös
erilaiset unirytmit. Paula herää aikaisin aamulla ja hipsii lumia
tuuppimaan minun nukkuessa. Herättyäni työt on useimmiten jo
tehty. Jos lumia on tullut paljon, on hän jättänyt minulle
autotallin edustan tai kellarin polun putsaamisen.
Keräsin lumikolat
ja -lapiot pesuhuoneeseen kuivumaan. Putsasin niistä kaiken lian ja
suihkutin paukkupullosta silikonia päälle. Ilma tuli äkkiä
sakeaksi, ja menin jatkamaan työtä kuistille. Jätin työkalut
kuivumaan. Taas tuli lunta, Paula kehui sen hyvin irtoavan.
- Nyt voin taas
työntää lunta loivan vallin päälle, ja se myös jää sinne. Se
on paljon helpompaa kuin heittää lunta lapiolla. Siinä tulee
hankala sivuttaisliike.
Minua huvitti Paulan
ohjeet siitä, minne lumi tulisi tuupata, ettei siitä olisi haittaa
hänelle tai talolle. Sellaiset pienet ohjeet saatoin toteuttaa.
Meillä ei enää lapioida lunta talon seinustalle. Pakkasen se kyllä
pitäisi poissa kivijalasta ja alustasta, mutta olkoon nyt sitten.
Tulimme kotiin
reissulta. Lunta oli satanut reippaasti. Tie autotallille oli
putsattu, samoin polku talolle. Virtaset, naapurimme tervehtivät
meitä iloisesti lumityökalujensa takaa. Olipas se mukava
tervetulotoivotus. Meillä toimii kylällä hyvin ystävyys ja
avunantosopimus, kaikessa eteen tulevassa.
Tänä talvena säät
ovat vaihdelleet, pakkasta ja poutaa, lunta ja vettä, tuulta ja
tyyntä. Taas kerran Paula oli lumitöissä, tällä kertaa illalla.
- Olipas se raskasta
ja nuoskaista. Minä jätin sinulle aamuksi autotallin edustan. Menen
Ullan kanssa salille aamulla.
- Hyvä on, minä
kyllä putsaan edustan.
Yöllä ei
pakastanut, vettä alkoi sataa lotkottaa. Herättyäni menin ulos.
Kaikki lumet olivat sulaneet, asfaltti kiilteli märkänä. Vakuutin
Paulalle heilutelleeni lapiota.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti