Mopo

 

Kaikenlaista kärsimystä mokomasta laitteesta. On sillä toki ajeltukin mukavia matkoja. Nyt se on ollut Kissalammella puuliiterissä useamman vuoden. Minä sen aina keväisin laitoin käymään, akun latausta ja bensan laittoa tankkiin, niin, ja tulpan vaihto. Paula sillä sitten ajoi veljelleen Kyllön joen rantaan, puolitoista kilometriä. Toissavuonna laitoin taas käyntiin, mutta ei sillä enää ajettu yhtään. Viimevuonna en sitten enää viitsinyt edes käynnistää sitä peitteiden alta.

Kuuma kesä, ja Paula halusi moponsa käyttöön. Veljensä Matti sitä sitten alkoi katsella, latasi akun ja starttasi sen tyhjäksi. Ei putputtanut kone. Minäkin kävin sitä liiterissä katsomassa. Yhdessä päädyimme siihen, että vanha bensa oli menettänyt syttymiskykynsä. Matti alkoi kaivaa kaasutinta katteiden alta esiin. Siihen meni viikko. Mopo oli palasina puupinojen päällä. Mutta ei vieläkään saatu kaasutinta esiin. Karikin tuli hätiin. Lupasi irrottaa ja putsata kaasuttimen kotonaan. Minä olin jo vähän sitä mieltä, ettei sitä enää toinna Paulalle kuntoon laittaa. Kaatuu vaan sillä santatiellä.

Kari kuitenkin sai kaasuttimen puhdistettua, toi sen Hämeenlinnasta mökille ja alkoi ropata mopoa kasaan. Soitti sitten minulle. - Mopo on nyt kunnossa, Henkka sillä ajeli puolisen tuntia, ja hyvin pelaa. - Mainiota, kiitos vaan vaivasta. - Ei se mitään, mutta uusi akku siihen täytyy ostaa.

Alkoi meidän mökkiviikko. Autoon lastattiin hallituksen suosittelema provianttimäärä, kaksi viikkoa, kasseihin ja kylmälaukkuun. Pipantallin kautta vei tiemme, ostin uuden akun. Siihen laitettiin nesteet sisään. Olisi parin tunnin kuluttua latingissa.

Liiterissä laitoin akun paikalleen, ja kahden tunnin kuluttua työnsin mopon pihalle ja starttasin. Prum, ja moottori kävi. - Kas, tämäpä on iskussa. Näyttää bensa olevan varatankilla. Minä käyn täyttämässä tankin ja haen samalla kanisteriin lisää. Hain kanisterin liiteristä, laitoin sen mopon astinlaudalle jalkojeni väliin ja starttasin. Hieman vaikeasti käynnistyi, mutta tankille pääsin ajaen, noin 150 metriä. Lorottelin säiliön täyteen, ja loput kanisteriin, mitä kympistä nyt jäi, parisen litraa. Starttasin kotimatkalle. Hyvin jaksoi uusi akku pyörittää. Kone vaan ei käynnistynyt. Yritin uudelleen, kun tankille kaarsi nuori nainen Audillaan. Väistin tönäämällä toiselle puolelle ja aloin taas startata. No ei käynnistynyt, ei millään. Nainen tuli kysymään minulta lähintä pankkiautomaattia. Neuvoin hänet Pälkäneelle, ja aloin tönätä vastahakoista ajopeliäni jaloilla potkien. Nainen tarjosi työntöapua. - En tarvitse, kiitos vaan, asun ihan tuossa lähellä. Onneksi tie hieman vietti alaspäin, niin pääsin hurukyydillä liiterin eteen.

- Ei tämä käykään. Minä aukaisen tulpan ja katson tuleeko kipinää. No tuli. Tulpassa oli selvästi bensaa. Väänsin takaisn kiinni ja yritin uudelleen, ei toivoakaan. Paula huomasi bensaa tippuvan ruohikolle. Kävin kontalleni ja koetin katsoa, mistä sitä tulee. Pienestä mustasta letkusta sitä tiputteli, muttei katteiden takia näkynyt, mistä lirusi. Siirsin mopon varjoon, hain letkun pätkän ja kanisterin. Työnsin letkun tankkiin ja imaisin toisesta päästä. Inha bensa turskahti suuhuni, laitoin letkun pään kanisteriin ja syleksin suuta tyhjäksi. Ei alkanut lappo toimia. Imin uudelleen, nyt bensaa tuntui menevän keuhkoihinkin, mutta ei kanisteriin. Lopetin toivottoman yritykseni. Soitin Karille ja kerroin moposta. Hän epäili tankin tulleen liian täyteen, ja nyt sitten kylmä bensa tulvi lämmetessään. Viuh vain, ja hän tuli mökille ja alkoi startata. Ihmeen hyvin pieni akku kesti pitkät yritykset, mutta kone ei käynnistynyt. - Minä haen tämän mopon kotiini pakettiautolla, korjaan sitten omassa tallissa, missä on kaikki työkalut paikallaan. - No jos viitsit, minä en enää osaa mitään. - Nämä uudet koneet ovat minullekin outoja, katselen mielelläni mitä siellä on.

Sitten Kari soitti. - Olen täällä mökillä, ja mopo lähti heti käyntiin. Me olimme ajelulla maakunnassa. - Mutta sitten se ei enää uudelleen lähtenytkään käyntiin, ja ylivuotoputki alkoi taas tiputtaa. Se on varmaan työntänyt kammion täyteen, eikä kone käynnisty. Minä otan nyt tämän ja vien kotiini. - Oukkei, kiitos vaan.

Meidän mökkiviikko päättyi, palasimme Sääksmäelle puutarhaa kastelemaan ja istumaan ilmastoinilaitteen eteen. Uutta soittoa ei ole vielä kuulunut.