sunnuntai 17. kesäkuuta 2012

Eläkkeistä ja muista tulonsiirroista




Eläkkeistä

Olen noin 15 vuotta aktiivisesti seurannut maassamme käytyä eläkekeskustelua ja siitä johtuvaa vastakkainasettelua nykyiset eläkeläiset mukaan lukien suuret ikäluokat vs. niin kutsutut nuoret ikäpolvet. Viimeisin kirjoitus oli Sixten Korkmanin vieraskynäkirjoitus HS 2.10. Missään näissä kirjoituksissa tai edes poliitikkojen julkisissa puheissa ei ole otettu huomioon koko elämänaikaisen tulonsiirron merkitystä ja määrää. Korkman hyvin taitavasti käsittelee lukuina pelkkiä prosentteja, ja saa näyttämään siltä, että ns. nuoret ikäpolvet joutuvat vallan ahdinkoon isiensä ja äitiensä eläkkeitä maksaessaan. Tavattoman yksipuolista ja shokeeraavaa politikointia.
Mielestäni tuollainen asioiden vastakkain asettelu on harhaan johtavaa ja tietysti myös tarkoituksella tehtyä. Mitä sillä sitten ajetaan takaa ja toisaalta saavutetaan?

Kaikessa valtiovallan toimissa on kyse tulonsiirroista silloin kun ne kohdistuvat yksityiseen ihmiseen tai perheeseen. Veron alennukset tai korotukset, palkat, eläkkeet, arvonlisäveron muutokset, opiskelijoiden opintotuet, lapsilisät, hoitotuet, terveyspalvelut, erilaiset verovähennykset yms.
Miksi tästä koko kentästä yksipuolisesti, vuodesta toiseen, koetetaan tehdä ikäpolvisotaa eläkeläiset vs. nuoret ikäpolvet?

Jospa nuo niin älykkäät, viran ja politikoinnin ammattilaiset, kerrankin ottaisivat ja valaisisivat meille ihmisen elämän pituiselta ajalta tapahtuneet tulonsiirrot. Vaikkapa sukupolvittain 20 tai 30 vuoden välein koko nykyisin elävälle väestölle. Siis vaikkapa 1920 syntyneet, 1940 syntyneet, 1960 syntyneet jne. Laskettaisi yhteen, mitä yksittäinen ihminen on saanut ja tulee saamaan tulonsiirtoja koko elämänsä aikana, lapsena, koululaisena, opiskelijana, töissä ollessaan ja lopulta eläkkeellä ollessaan.
Mielenkiintoista materiaalia. Kuinkahan kävisi, jos näin pystyisimme kerralla näkemään keskiverto 30-lukulaisen saamat tulonsiirrot verrattuna vaikkapa -80 luvulla syntyneeseen. Vieläkö jatkuisi huuto ahneesta eläkeläisten massasta, joka näännyttää nuoret ikäpolvet itsekkyydellään vaatiessaan eläkkeisiinsä korotuksia. Mihin nuo nuoret, siis meidän lapsemme ja lastemme lapset joutuvatkaan, kun he jo saamiensa tulonsiirtojen jälkeen vielä perivät äitinsä ja isänsä, talot, osakkeet ja loma-asunnot muistaen, että parhaillaan puuhataan noistakin tuloista perintöveron poistoa.
Nykyinen nuori sukupolvi saa ilmaiseksi sellaiset palvelut ja tulonsiirrot, joista nyt eläkkeellä oleva sukupolvi ei voinut uneksiakaan.

Kun keskitytään vain eläkkeiden aiheuttamaan menoerään, jää kokonaisuus hahmottamatta. Suomi on maailman rikkaimpia maita. Varallisuutemme määrä on kasvanut aivan käsittämättömän suureksi mihin tahansa aikaisempaan ajanjaksoon verrattuna. Me olemme kyenneet elättämään koko väestömme mukaan lukien sadattuhannet työttömät.

Eläkeläisethän ovat tunnetusti ahkeria äänestäjiä, mutta uskollisia omalle puolueelleen. Näin tuo jatkuva rummutus eläkkeistä ei muuta eläkeläisten osalta äänestysprosentteja. Muutos syntyy nuorista äänestäjistä, he vaihtavat tutkitusti herkästi puoluetta, toisaalta heistä monet jättävät menemättä uurnille. Heihin on siis vaikutettava. Silloin on luonnollista, että ei puhuta eläkkeiden yhteydessä kaikista tulonsiirroista, siis todellisuudesta ja tasapuolisuudesta. Näin ollen tuollaisen yhden asian esiin ottaminen jatkuvasti epäedullisessa valossa on puhdasta agitaatiota.

2 kommenttia:

  1. Silkkaa asiaa puhuu vierittäjä. On outoa, että kokonaisuuksia ei oteta huomioon näinkin tärkeässä asiassa ja näinkin olennaisia laskelmia tehtäessä.
    On silkkaa totta myös, että ne, jotka nyt ovat "nauttimassa" eläkettä, ovat joutuneet kiskomaan ansaitsemansa hyvän ehkä kovemman kautta kuin nykynuori. Olemme myös olleet rakentamassa ja maksamassa sellaista sosiaaliturvaa, että muuta maailmaa heikottaa. Lisäksi: ei eläkkeelle siirtyminen sitä tarkoita, että siinä hyödyttömäksi jäätäisiin. Nykyeläkeläinen panee rahan pyörimään siinä missä työssä käyväkin. Lisäksi monen eläkeläiset työansiot on hankittu yksityisellä lohkolla. Eläkeläiset ovat voimiensa mukaan aktiivisia ja kuluttavat (jos siis kulutus on yksi hyödyllisyyden mittari), joten raha kyllä kiertää. Kyllä eläkeläiseurot lähtevät tarkoin yhteiskunnan pyöritykseen. Harvalla on niin hulppeita eläkkeitä, että niiden rahojen päällä makaamaan pystyisi.
    Jos eläkeläiset ovat tuottamaton joukko, niin samalla logiikalla todella tuottamaton joukko ovat lapset ja nuoret.
    Jos kuitenkin todistellaan, että eläkeläiset ovat yhteiskunnalle ja työssä käyvälle väestönosalle rasite, niin eihän siinä tarkoiteta kuin yhtä ainoata ratkaisua, sitä lopullista.
    Ja hyötyy eläkeläisestä lopulta vielä yksi ammattiryhmä, hautausurakoitsija.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos eläkeläiset lakkaisivat kuluttamasta, niin montako uutta työtöntä tulisi. Veikkaan, etteivät yhteiskunnan tukitoimet riittäisi sellaisen lauman ruokkimiseen. Jos isovanhemmat eivät hoitaisi lapsenlapsiaan, niin monenko työnteko loppuisi tai vaikeutuisi. Jos eläkeläiset ottaisivat ja veisivät koko varallisuutensa Espanjaan, talot, mökit, maatilat, metsät, niin mihinhän sen ihmettelevän sormi osottaisi. Mitä tekisivät kylpylät, hoitolaitokset, parturit, kampaajat, hierojat, ravintolat, konserttien järjestäjät, teatterit, puhumattakaan kauppiaista, ruoka, vaate, silmälasi. Huh hirmuista.

      Poista