Sianojan Harrin
kanssa majoituimme MTK:n tiloissa Helsingissä. Oli meidän vuoromme
kouluttautua ammattimme kuuluvissa järjestöasioissa. Jaoimme
huoneen, ja aloimme kehittää tilojamme.Harrilla ja Anjalla se oli
selvää, maitotalous ja ongelmat siinä. Minulla oli vielä
mietinnässä, mitä eläimiä voisin navetassa kasvattaa.
Olihan minulla
kaneja. Suomeen oli tuotu broilerirotu, joka kasvoi aikas
jättiläiseksi. Olin käynyt Teiskossa katsomassa tuottajaa, jolta
sainkin vinkkejä. Hänellä oli näkemystä asiaan, astutuksesta,
kasvatuksesta, lannan käsittelystä sekä teurastuksesta. Innostuin
asiasta. Härmän Pentin kanssa tuumimme asiaa, ja päätimme
aloittaa. Tallissa oli kasvamassa muutamia poikueita. Saimme niistä
maukasta ravintoa. Ei niistä muuhun ollut, sillä niitä ei mikään
teurastamo ottanut ohjelmaansa. Ala oli vasta kehittymässä, eikä
kaneja ollut teollisessa mitassa saatavilla.
Kallistuin kanojen
puoleen. Olimme käyneet broileritiloilla katsomassa Huittisissa,
miten kasvatus oli järjestetty. Esteeksi nousi liiallinen
investointien tarve. Navetta ei soveltunut yksin pienuutensa vuoksi
siihen tarkoitukseen.
Jokisen Antin kanssa
olimme opintomatkalla Laitilassa. Poikkesimme kanalaa. Siellä
toiminta oli isossa mitassa. Häkit olivat kahdessa kerroksessa,
munat vierivät kokoomakujalle noukittaviksi. Kanoja kävi sääliksi
ne pienet häkit, joissa oli kolme-neljä kanaa kussakin.
Harri oli
ideanikkari. Häneltä aina löytyi ratkaisu ongelmaan, mikä oli
hyvin virkistävää. Lisäksi hänellä oli kotikenttäetu
maanviljelijän poikana. Kanoja pohtiessani hän tuumi, että laita
ne vaan pehkujen joukkoon lattialle.
- Kyllä vaan, mutta
entäs munat?
- Rakennat
munintapesät, mistä ne poimit.
- Ei saamari, mihin
ne rakennan, ja siitä saan paskasia munia.
- Etkös sinä
kertonut niistä vierintäpesistä, mietitääs nyt.
Kävimme mielessämme
kanalan teknistä rakennetta. Suunnitelma alkoi hahmottua.
- Voisi se
vierintäpesä onnistua. Rakennan ne syöttöpöydän molemmille
puolille rinnan korkeudelle. Munat vierivät vinolla verkkopinnalla
kouruun. Mutta entäs miten saan kanat sinne munimaan?
- Et kaikkia koskaan
saakaan, mutta rakenna siihen riittävästi väliseiniä, niin kana
hakeutuu sinne kun tila on pieni ja turvallisen tuntuinen.
- Siinä se. Kyllä
kana hyppähtää ja lennähtää sinne helposti. Kunhan kurssi on
ohi, niin alan rakentaa kanalaa.
- Minä kyllä
kasvatan sinulle poikaset meidän saunassa. Haet ne sitten kun
alkavat munia.
Kotona alkoi navetan
muuttaminen kanalaksi. Jaoin tilan kolmeen osaan, kaksi isoa tilaa
syöttöpöydän molemmin puolin, kolmas oli syöttöpöytä. Sen
erotin kanojen alueesta kattoon asti nousevalla kaniverkolla. Se oli
paksusta jäykästä langasta tehty. Olin sen omanaisuuksiin
perehtynyt kanien häkkejä rakentaessani. Hiukan kalliimpaa se oli
kuin kanaverkko. Minusta se oli epämääräisen lötköä, ja voisi
mennä helposti rikki. Kanojen oli pysyttävä erossa pöydältä ja
munista. Pesien väliseinät sahasin kovalevystä, myös katot. Pesän
lattia ole hieman viettävä, jota pitkin munat ajautuivat somasti
kouruun, sen taivutin kerralla koko seinän mitalta. Rako oli munan
kokoinen, hiven suurempi. Syöttöpöydälle munia hakemaan saatoin
mennä suoraan ulko-ovesta tai sitten prännin oven kautta. Pienet
ovet tein verkkon molemmille puolin, että kykenin siirtymään
osastosta toiseen.
Visurin Heimon
kanssa ajelimme Kämmäkkään hakemaan turvetta. Siellä hänen
setänsä oli sitä nostanut suosta, kuivattanut ja ajanut repijän
läpi. Lopuksi turve oli pakattu isoihin mustiin jätesäkkeihin.
Perillä niitä oli helppo nostella pakettivolkkarin kyytiin. Turpeen
levitimme lattialle kanalaan. Siihen päälle levitin vielä ison
kasan pitkiä olkia.
Vedet kanoille vedin
muoviletkuilla, niiden päihin asensin vesinipat. Kanalan
takaseinille rakensin pitkät orret nousevaan riviin. Pääsisivät
sitten yöpuulleen kukin omalle paikalleen.
Katselimme Paulan
kanssa kanalaamme. Hyvältä näytti. Paula kysäisi miettien.
- Päästätkös
niitä ollenkaan ulos?
- Aivan, taidan
päästää, ainakin aluksi. Mukavahan on seurata niiden tepastelua
ja kuopsuttamista. Ei täällä ole koiria eikä muitakaan petoja.
Käyn rakentamaan kanatikkaat molemmilta puolilta ikkunalaudoille.
Saan sitten yöksi kanat sisään ja ikkunat kiinni.
Menimme illalla
saunaan. Siellä tuoksui sahanpuru, turve ja keltaiset oljet.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti