Tänään saimme
loppuun hautausmaiden hoidon talvikuntoon. Siihen kului kolme päivää,
reitti kulki kolmen kunnan alueelle ja matkaan meni noin 350 km.
Pälkäne ja Paulan suvun haudat tulivat viimeisenä vuoroon. Säät
olivat yleensä sopuisat, jopa hämmästyttävän lämpimät, 8
astetta lokakuun lopussa. Lahdesta aloitimme, Viiala oli seuraava,
seitsemän hautapaikkaa kohensimme. Kaikkiin paikkoihin laitoimme
kanervat keskelle ja havut koristeeksi. Viimeisenä hautana oli
Paulan pikkusisko, nuorena kuollut Terttu Orvokki. Hänen hautansa on
erillään ja hiukan sivussa, taka-aidan vieressä. Pieni kivitaulu
ja meidän keräämät pienet kivet siinä pientä kumpua
reunustamassa. Nelivuotiaana oli raukka menehtynyt, koko elämänsä
sairaana vaikeroinut. Hän oli avun ulottumattomissa eläessään.
Hautausmaalla oli
paljon muitakin kulkijoita. Ohittaessamme tervehdimme, kaikilla sama
tehtävä. Omaisten haudat. Heikkilän sukuhaudalla oli kaksi riuskaa
naista ja yksi vanhempi herrasmies. Paulu kävi juttelemaan. Kävivät
hieman läpi sukujansa. Sarjalaa olivat pitäneet vuokralla hänen
isänsä isä. Nyt tilaa pitävät Heikkilät. Kovin lähellä
elivät, miltei näköpiirissä kaikki, usean sukupolven ajan.
Ajoimme kotiin,
Uotilan leipomosta haimme halvat leivät. Niitä toimitimme myös
Niemisille, Kemmolaan ja Kannistonmäkeen.
Lähetin sähköpostin
Valkeakosken Sanomiin. Vuosi sitten sovin päätoimittajan kanssa
kirjoittavani digilehteen sarjan Kemmolan kuulumisista. Niitä sitten
tuli yli viisikymmentä. Muutama muukin kirjoittaja yritteli päästä
mukaan, mutta ei niitä avuja sieltä oikein tullut. Ehdotin
lehdelle, että lopettaisin sarjan, kun siellä ei muita näkynyt.
Päätoimittaja Mari Tuohiniemi hyväksyi tämän. Kiitteli ja lupasi
vielä puolen vuoden ilmaiset lehdet. Kiitos siitä. Mielenkiintoinen
urakka, mutta sen piti olla koskilaisten kuulumisisa. Siitä tuli
Kemmolan kuulumisia.
Pihassa ihmettelimme
lehtien lentelyä. Yöllä tuuli melkoisesti, meilläkin tavarat
pitkin naapureille saakka. Paula jäi pihalle haravoimaan. Minä
astelin sisälle kirjoittamaan. Paula laittoi ruuan, ja minä
tiskasin.
Kaksinkertainen
helpotus raukaisee.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti