Ilmaston lämpenemisen vaikutukset
Pallomme on ollut
ikuisuuksia olemassa, ihmisen mittapuusta katsoen. Elämä ja sen
monimuotoisuus on kasvanut monessa aallossa, välillä kokien
massasukupuuttoja ja taas sellaisen jälkeen nopeita uusien lajien
syntymisiä. Jääkausia on ollut ja mennyt, väitetään jopa koko
pallomme joutuneen jään vangiksi, tropiikkia myöten. Siitäkin on
selvitty, ehkä kuumien lähteitten mikrobikasvustojen avulla.
Sellaisia on Islannissa tänäkin päivänä. Auringosta
riippumatonta elämää on valtamerien pohjassa useitten ympäri
maapalloa kilometrien syvyydessä olevien ns. mustien savuttajien
ympärillä. Siellä elävät mikrobit saavat ravintonsa tulivuoren
ts. tässä tapauksessa tulipiipun syytämästä rikistä.
Merimakkarat taas käyttävät näitä pieneliöitä ravintonaan,
makkarat ovat kaksi- kolme kertaa suurempia kuin matalassa vedessä
kasvavat.
Ihminen kehittyi
nykytiedon mukaan Itä-Afrikan hautavajoaman alueella aivan
äskettäin, elämän mittapuun mukaan, ja alkoi hiljalleen
levittäytyä kaikkialle. Viimeisen jääkauden aikana, jolloin jää
peitti pohjoista pallonpuoliskoa jopa kolmen kilometrin paksuudelta,
Euroopassa asui ihmisiä luolissa ainakin Espanjan ja Ranskan
alueella. He harjoittivat keräily- ja pyyntitaloutta, josta on
jäänyt loistavia luolamaalauksia meidän ihailtavaksemme. 100000
vuotta sitten alkoi ilmaston lämpeneminen, jäät alkoivat vetäytyä
kohti pohjoista. Ihminen seurasi perässä runsaan kala- ja
hyljekannan takia. Mikä sai aikaan tuon lämpenemisen? Sitä ei tiedetä. Eikä tuo lämpeneminenkään ollut tasaista, historiallisella ajalla on ollut useampia lämpökausia ja taas jäähtymisiä.
Niidenkään syytä ei tiedetä. Mahtavien tulivuorten purkauksessa syntyneet tuhkapilvet ovat peittäneet koko pallon aiheuttaen ilmaston viilenemisen muutamaksi vuodeksi, ehkä jopa jääkauden. Tiedämme hyvin ilmaston olleen nykyistä lämpimämpi, Suomessakin kasvoi pähkinäpensas, tammi ja havupuita kaukana tuntureilla, nykyisen puurajan yläpuolella. Niitä runkoja on nostettu tunturijärvien pohjasta.
Viimeinen jääkausi ei
ole kokonaan ohi, sen jäänteitä on Ruotsin ja Norjan tuntureilla,
Alppien rinteillä ja Islannissa sekä Grönlannissa. Mitä
vaikutusta siis on odotettavissa, mikäli jäät nyt sulavat ja
ilmasto lämpenee edelleen? Jos jäät olisivat jääneet Jyväskylän
tasalle, surisimmeko nyt niiden vetäytymistä Suomesta? Merien pinta
on ennenkin vaihdellut, Pohjanmerenkin alla 100 metrin syvyydessä on
kasvanut metsää. Tietenkin merien pinnan nousu aiheuttaa ihmisille
vaikeuksia, alavilla alueilla. Mitä merkitystä sillä sitten on
elonkehän kannalta? Suuria muutoksia lämpeneminen ja kuivuminen on
aiheuttanut aikaisemminkin. Saharakin on ollut vihreä keidas,
Takla-Makanin hiekka-autiomaa on ennen kuhissut elämää. Mitä
niiden kuivuminen on aiheuttanut maapallon mitassa elonkehälle?
Missä se nyt näkyy?
Etelämantereella olevan
valtavan jäämassan sulamisella olisi eittämättä vaikutusta
merien pinnan nousuun, mutta sulaako se vai lisääntyykö. Molempia
esitetään tapahtuvan samanaikaisesti. Maapallon metsävarojen holtiton hakkuu on koko elonkehää uhkaava tapahtuma, hapen tuotanto, hiilen kierto, lajien runsaus, niiden säilyminen ja uusien lajien synty ovat vaarassa. Siis myös ihminen. Mutta mitä merkitsee useammankin asteen ja useammankin metrin vedenpinnan nousun elonkehälle? Pohjoinen lajisto ei enää löydä elinkelpoista maata, merinisäkkäät ovat vaarassa, jääkarhu, poro, peura, karibu, pohjoisen pesimälinnut saattavat menettää lisääntymisalueensa. Etelässä pingviinit, merileijonat ja kaikki piilevästä riippuvaiset ketjut ovat vaarassa katketa ja menehtyä valaita myöten.
Ihmislajin luhistuminen on jo alkanut, nyt ennustetut kauhukuvat saattavat nopeuttaa sitä. Kaikilla lajeilla on ollut aikansa kehittyä ja lopulta häipyä kokonaan jättäen jälkeensä vain fossiileja. Ei ihmisenkään valtakausi jää ikuiseksi. Evoluutio toimii myös ihmisen kohdalla. Valintapaineet meidän osalta voivat merkitä sitä, että miesten hedelmällisyys on laskenut kautta maailman. Liikakansoitus ja siitä johtuva stressi saattavat vaikuttaa alitajunnan tasolla samoin kuin ravinnon pysyvä puute ja näköalojen toivottomuus.
Lienee totta, että maapallon lämpötila on noussut 0,7 astetta celsiusta viimeisen sadan vuoden ajalla, ja ihmisen osuus siitä on joitain kymmenyksiä. Mistä sitten tuo pääosa noususta johtuu, sitä ei ole selitetty. Auringon vaikutuksesta, avaruussäteilystä, metaanipäästöistä, maapallon akselin heilunnasta, magneettisen pohjoisnavan vaelluksesta vai mistä. Eikö senkin voisi kansalle kertoa, jos se kerran tiedetään? Ihmisellä on sellainen biologinen ominaisuus, että laumassa on pysyttävä, pienestä pitäen. Muutoin alkaa kiusaus ja syrjintä sekä mitätöiminen. Tiede on vienyt ajatteluamme eteenpäin vuosisatojen ajan. Mutta ei koskaan erehtymättä. Kaikki totuudet ja teoriat ovat osoittautuneet joko vääriksi tai vajavaisiksi. Albert Einsteininkin kohdalla. Ihmiskunta on aina ollut ehdottoman oikeassa kulloinkin vallitsevat tiedon kohdalla. Maapallo maailmankaikkeuden keskuspisteenä, maapallon litteys, merihirviöiden olemassaolo, lääketieteelliset totuudet, lääkkeiden vaarattomuudet, rasvojen tappavuus ynnä muut varmat tiedot ovat kääntyneet toisiksi tiedon lisääntyessä. Näin olemme päässeet tilanteeseen, jossa nyt kuvittelemme hallitsevamme nykyisen tiedon valossa tulevaisuutta kymmenien., jopa sadan vuoden päähän. Aikamoinen saavutus, vallankin kun edes perustiedoista ei vallitse tiedonvapaus, ja kun tiedemiehet kieltäytyvät kuuntelemasta vastakkaisia näkemyksiä, jotta päästäisiin tiedon itsekorjaukseen.
Lopultakin, vaikka kaikki nuo uhkakuvat toteutuisivat, niin näkisin siitä koituvan harmia ja taloudellista menetystä, kuolemia ja jopa sotia ihmiselle itselleen. Mutta jos samalla tapahtuisi yhä kiihtyvämmällä tahdilla ihmislajin tuhoutuminen tai edes kymmenenteen tai sadasosaan supistuminen, niin se olisi elonkehän kokonaisuuden kannalta vain hyvä asia. Tulevina miljoonina vuosina luonto kyllä toipuu.
Pekka Turtiainen
Juuri näin maapallon tulevaisuutta (?) on tarkasteltavakin, laajoina jaksoina ja kaukaa avaruudesta katsoen. Siinä ihmisen kaikkitietäväisyys saa koomiset mittansa, pienet. Olevaisuus on, kaikki muu vaihtelee.
VastaaPoista